ILMOITTAUDU TARJOUSKILPAILUUN - Raatihuone, Uusikaupunki

Uudenkaupungin kaupunki hakee liiketoimintamallia myytävään vanhaan Raatihuoneeseen suljetulla huutokauppamenettelyllä

Myytävään kiinteistöön haetaan uutta omistajaa suljetulla huutokauppamenettelyllä. Menettelyn ensimmäisessä vaiheessa tarjoaja tekee osallistumisilmoituksen sekä toimintasuunnitelman (tarjous tähän huutokauppaan sekä erillisen osallistumisilmoituksen toimintasuunnitelmineen annetussa määräajassa sähköpostilla), jonka perusteella valitut osallistujat kutsutaan erikseen suljettuun huutokauppamenettelyyn (hinnan määritys kohteelle). 

1.vaihe osallistumisilmoitus (tarjouksen tekeminen tähän ilmoitukseen ja erillinen kirjallinen osallistumisilmoitus sekä toimintasuunnitelma-ajatus kohteeseen annetussa määräajassa), joka ei ole tarjous kiinteistöstä, mutta oikeuttaa tässä vaiheessa osallistumaan kilpailun toiseen vaiheeseen.

2.vaiheessa luodaan tarjoushinta, joka on tarjottu ostohinta kohteesta (erillinen huutokauppa vain kutsutuille).

Kaupunki edellyttää, että osallistumalla tähän ensimmäiseen vaiheeseen lunastaa oikeuden osallistumaan kakkosvaiheeseen.

Erillinen kirjallinen osallistumisilmoitus 

Osallistumisilmoituksessa on esitettävä suunnitelma myytävän kiinteistön mahdollisesta toimintasuunnitelmasta ja liiketoimintamallista mahdollisine rahoitusmalleineen. Kaupungin tahtotilana on saada rakennukseen myös yleishyödyllistä toimintaa. Lisäksi pyydetään esittämään yhteystiedot/ nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Osallistumisilmoituksen toimittamatta jättäminen annetussa määräajassa johtaa hylkäykseen tarjouskilpailussa, eikä mahdollista vaiheeseen 2. osallistumista.

HUOM!

Erillinen osallistumisilmoitus suunnitelmineen on toimitettava ma 19.8.2024 klo 12.00 mennessä sähköpostitse kirjaamo@uusikaupunki.fi

(viestin otsikkokenttään merkintä "Raatihuone")

Huutokauppamenettelyyn kutsuttujen luottotiedot tarkistetaan. Suljettuun huutokauppaan kutsuttaville ilmoitetaan suljetun huutokaupan ajankohta ja pääsyohjeet huutokauppasivustolle. 

Uudenkaupungin kaupungin toimivaltainen viranomainen pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä saapuneet osallistumisilmoitukset. Tarjoajat sitoutuvat yhteystietojen luovuttamiseen kaupungille päätöksentekoa varten. 

Tarjouksen hyväksyy/ käsittelee Uudenkaupungin kaupungin toimivaltainen viranomainen. 

Irtaimisto ei kuulu kauppaan.

TIEDUSTELUT:

Arkisin klo 09.00 - 15.00

ESITTELYVARAUKSET:

Kiinteistöpäällikkö Rami Arola 040 756 5678 · rami.arola@uusikaupunki.fi

(Paikalla 1.7.2024 alkaen)

HUOM!

Raatihuone tontti 895-1-10-15, 2099 m².

Asemakaavan mukaista yleisten rakennusten korttelialuetta; hallinto-ja virastorakennusten korttelialue. Käyttöönotto muuhun tarkoitukseen vaatii asemakaavan muutoksen.

Asemakaava hyväksytty 21.9.1984. Rakennuksista itse raatihuone ja ruiskuhuone kaavassa suojeltu, rakennusoikeutta 320 m².

Kohteen tiedot Raatihuone:

Uudenkaupungin matkailutoimisto, elinkeinopalvelut ja Vakka-Suomen Musiikkiopisto toimivat tällä hetkellä kaupungin vanhassa raatihuoneessa.

Matkailutoimisto muutti rakennukseen vuonna 1996. Muutostöiden yhteydessä Ylisenkadun ja Rauhankadun kulmaan rakennettiin uusi ovi matkailuneuvonnan sisäänkäynniksi.

Raatihuoneen historiaa

Tämä yksi kaupungin harvoista 1800-luvun kivitaloista on rakennettu vuonna 1857. Leipurimestari Frans Engelbert Palmroos huusi syksyllä 1856 itselleen huutokaupasta tämän Palppa-nimisessä korttelissa sijaitsevan tontin. Kaupungin tämä osa oli tuhoutunut samaisen leipuri Palmroosin leivinuunista syttyneessä kaupunkipalossa kesällä 1855. Tontille valmistui vuonna 1857 komea kaksikerroksinen kivitalo. Turusta kotoisin ollut Frans Palmroos oli aloittanut leipomotoiminnan Uudessakaupungissa vuonna 1851. Vuonna 1857 oli kaupungissa hänen leipomonsa lisäksi kaksi muuta leipomoa. Pääasiassa Palmroosin leipomo valmisti korppuja, pikkupullia ja piparkakkuja, myös

jonkun verran limppuja ja pullakransseja. Tavallisen leivän kaupunkilaiset leipoivat itse. Talon alakerrassa oli leivinuuni ja yksi sisäänkäynti tuli talon länsipäädystä Yliseltäkadulta. Tässä lienee ollut pieni leipäpuoti. Komean talon rakentaminen oli kuitenkin rasittanut Palmroosin taloutta niin, että hän jo seuraavana vuonna, 1858 myi talon kauppias Berndt Engbergille, jääden itse kuitenkin asumaan rakennukseen. Vuonna 1860 teki Palmroos konkurssin. Kauppias Engberg omisti hänkin talon vain

lyhyen aikaa. Hänkin teki konkurssin vuonna 1860. Engberg piti talossa todennäköisesti myös puotia, sillä talossa asuivat itse kauppiaan lisäksi myös puotiapulainen, kirjanpitäjä, taloudenhoitajatar sekä renki.

Koska kaupungin vuonna 1730 rakennettu raatihuone oli tuhoutunut vuoden 1855 tulipalossa, oli kaupungissa oltu ilman omaa raatihuonetta. Arkkitehti Chiewitzin asemakaavan mukaan raatihuone oli suunniteltu rakennettavaksi nykyiseen Rauhanpuistoon. Engbergin talon tullessa myyntiin konkurssihuutokaupassa, päätyi maistraatti siihen, että keskeisellä paikalla oleva komea ja vain muutaman vuoden vanha rakennus voitaisiin hankkia kaupungille väliaikaiseksi raatihuoneeksi. Talo ja tontti huudettiinkin kaupungille 14.5.1861 pidetyssä huutokaupassa 4100 hopearuplalla. 

Raatihuoneena ja kaupungintalona on talolla ollut värikäs historia. Väliaikaiseksi tarkoitettu raatihuone palveli kaupungintalona aina 1970-luvulle asti.  Vuonna 1941 valmistui raatihuonerakennuksen laajennus (Rauhankadun suuntaisesti) ja kunnostus, jolloin taloon asennettiin mm. keskuslämmitys.

Poliisilaitos perustettiin vuonna 1911. Koko ajan on poliisilaitos toiminut kaupungintalon suojissa. Putkia oli alakerrassa 1940-luvulle asti ainoastaan kaksi, joista toinen oli läpikulkuhuoneena toiseen mentäessä. Poliisilaitos muutti talosta kaupungintalo Mörnen valmistuttua 1996.

Tontin muut rakennukset ovat Rauhankadun varrella oleva punatiilinen ruiskuhuone rakennettiin vuonna 1867. Ruiskuhuoneessa oli yksi suuri huone, kolme ovea ja huoneen molemmissa päädyissä oli kaakeliuunit. Toisessa uunissa oli yhdistettynä muurattu kuparikattila (tilavuudeltaan 70 kannua). Ruiskuhuoneessa  säilytettiin viittä

paloruiskua varusteineen.

Vuonna 1879 rakennettiin tontin pohjoissivulle ulkorakennus, jossa oli 2 makasiinia (joissa vintti), 2 puuliiteriä, 3 ulkohuonetta sekä 1 lantahuone. Vuonna 1913  kun poliisilaitos valtasi raatihuoneen alakerran, piti vahtimestarille rakentaa asuinrakennus ulkorakennuksen yhteyteen. Nykyisin tässä huoneistossa toimii lasten kuvataidekoulu.

 Pihan keskellä oleva koristeellinen puurakennus on vanha vaakahuone. Vaakahuone rakennettiin vuonna 1897 Rantakadun ja Koulukadun kulmaan (nyk. rautatien paikalla).  Kun Uuteenkaupunkiin rakennettiin rautatietä 1920-luvun alussa, jouduttiin vaakahuone siirtämään tieltä. Se siirrettiin raatihuoneen tontille, jossa se nykyisinkin on. Rakennus siirrettiin kokonaisena talvella 1923.